25.10.2009

Thaimaan matka lähestyy uhkaavasti. Ensi tiistaina meillä pitää olla tähän aikaan jo matkalaukut pakattuina. Tero on luvannut viedä meidät kentälle. Perjantain, kun kävimme Tapiolassa, Unto kävi Forexissa vaihtamassa matkavaluuttaa. Valuuttaa vaihdettiin täällä vain sen verran, että pääsemme Kata Beachilla alkuuan ja vaihdamme siellä valuuttaa sitten tarvittava määrä. Toinen mahdollisuus on, että nostamme tarvittavat valuutat automaatista, koska kummallakin on Visa. (Kuvassa hotellimme)

Perjantaina Markku ja Huyen menivät naimisiin, joten minulla on nyt miniä. (Kuvassa olen saanut Huyenin ja Markun kainoaloon.)

Maistraatissa vihkiminen on pieni ja omalla tavallaan kaunis tilaisuus, josta puuttuu kaikki kirkollisessa vihkimisessä olevat klumeruulit. Tilaisuudessa kysytään vain Tahdotko Sinä NN ottaa tämän MM:n puolisoksi. Kun vastaukset on annettu, niin sitten julitetaan pariskunta aviopariksi ja suoritetaan sorumusrituaali. Kyllähän sinne pystyy järjestämään myös musiikkia ja/tai jonkinlaista tekstinlukua, mutta Huyenilla ja Markulla ei ollut mitään tällaista, vaan tilaisuus oli vain ihan pieni muotoinen perustilaisuus. Vihkimistä oli todistamassa vain pieni joukko sukulaisia.

Näille sivuille palaan sitten reilun kahden viikon kuluttua kun olen palannut kotiin Thaimaasta. Sitten kerron matkakokemuksista elämäni ensimmäiseltä kaukoidan matkalta.

kotisivulle: http://www.kolumbus.fi/peska.hamalainen

Lokakuun 19. päivä

Viikko on mennyt taas kuin siivillä. Viime keskiviikko oli meikäläisen elämässä tärkeä päivä. Silloin tuli 10 vuotta edellisestä krapulasta. Ja se on aika paljon jo päivissäkin. Niitä oli silloin 3653. Tänään sitten juhlitaan näitä vuosia ryhmässä kakkukahvien merkeissä. Sepä tekee päivästä vielä tärkeän, koska Markku tulee Hyenin kanssa juhliin mukaan. (Kuvassa vuosipäivä kakut.) Jos ajattelen elämää taaksepäin, niin kylläpä on muutoksia tullut näiden 10 vuoden aikana.

Eipähän sitä entisessä elämässä olisi voinut kuvitellakaa kuinka elämä muuttuu, kun on raittiina. Olen sanonutkin monta kertaa, että lähes ainoa matkailumuoto oli kotiseutumatkailu asunolta Matinkylän ostarille tai jos olin Ylämaalla, niin Juopperista Rosita-baariin tai Korupirtille. Nyt matkailu on muuttunut aivan toisenlaiseksi. Matkakohteet ovat olleet viimeisen viiden vuoden aikana Alppien eteläpuoli. Ensimmäisen todellisen ulkomaanmatkan tein 2002 syyskuun alussa kylpylään Pärnuun. 2003 tein kolme kylpylämatkaa, mutta jo keväällä 2004 matka suuntautuikin Fuerteventuralle, Kanarian saarille. Näitä etelän lomakohteisiin suuntautuneita matkoja on ollut 16 ja 17. matkakin on jo varattu ja se suuntautuu Thaimaahan. Thaimaan matka alkaa 27.10 ja kestää kaksi viikkoa.

Tarina jatkuu keskiviikkona 21.10.. Maantai-iltana juhlittiin vertaistukiryhmässä vuosipäiviäni. Väkeä oli paikalla todella paljon ja mieliala korkealla. Markku ja Hyenkin tulivat kuten olivat luvanneet. Heti kun he olivat tulleet, niin Markku kysäisi, että onko meillä mitään tekemistä perjantaina iltapäivällä. Tähän totesin, että ei ole. Tulkaa sittten perjantaina kli 15 Espoon maistraattiin. Kysäisin, että onkos niinkuin naimisiin meno mielessä. Niinpähän se on ja Markku ja Hyen vihitään perjantaina Espoon maistraatissa. Jotenkin minulla on tunne, että meidän Markku saa hyvän vaimon.

Eilen tiistaina oli aurinkoinen päivä ja nyt taas on syksyisen synkkä päivä. Niinpä nämä syksyiset ilmat vaihtelevat ja meikäläinen selkävaivainen tuntee nämä sään vaihtelut selässä oikein hyvin. Lämpimällä ja kuivalla ilmalla en tarvitse niin paljoa särkylääkettä kuin tällaisena kolealla ja sateisella säällä.

kotisivulle: http://www.kolumbus.fi/peska.hamalainen

Viikko kuulumisia

Viikko on mennyt. Olarin seurakunta on saanut uuden kirkkoherran, Salla-Maria Viitapohjan. Oma toivomukseni oli, että kirkkoherra olisi ollut Kari Tuovinen, mutta näin ei kuitenkaan käynyt. Salla-Maria sai yli 50% kaikista annetuista äänistä, joten äänestystulos oli ihan selvä. Näin kävi, mutta elämä jatkuu.

Tiistaina lähdimme heti päiväpalaverin jälkeen ajelemaan Heinolaan. Säätieteilijät olivat lupailleet kylmeneviä ilmoja ja meillä oli tarkoitus lähteä ajelemaan Heinolasta Ylämaalle, joten talvirenkaat piti saada alle. tiistaina oli ihan mukava ajella, koska ilma oli syksyisen kaunis ja kuulakas. Luonto loisti auringon paisteessa kauniina ruskan väriloistossa. Keskiviikko aamuna kauneus oli hävinnyt ja vettä tuli kaatamalla. Ajattelimme, että renkaan vaihdosta ei taida tullakkaa mitään, mutta onneksi iltapäivällä sade taukosi ja pääsimemme vaihtamaan renkaat.

Torstaina heti aamusta lähdimme sitten ajamaan Ylämaalle. Perille saavuimme ennen puolta päivää. Ensimmäiseksi piipahdimme tervehtimään mummia. Tämä pysähdys ei viennyt paljoa aikaa, joten pienen keskusteluhetken jälkeen jatkoimme matkaa Juopperiin. Siellä meitä odottivat Anniina ja Aaro. Anniina oli jo kysynyt Elii-siskolta useampaan kertaan, koska ne Pekka-eno ja Unto oikein tulevat. Olipa pyytänyt Elliä soittamaan meille ja kysymään tuloamme. Anniinalla oli riemu saavuttuamme. Heti alkoi kuulua. Unto, mennään sinne... Unto, leikitään... Eipähän siinä Unton auttanut muu kuin alkaa touhuta Anniinan ja Aaron kanssa.

Perjantaina sitten vietettiinkin mummin syntymäpäiviä. Menimme sinne jo aamupäivällä,koskapappi oli luvannut tulla onnittelukäynnille ennen puoltapäivää. Rovasti Vanhanen saapuikin jo heti yhdentoista jälkeen. Enpähän ollut tavannutkaan Anttia useampaan vuoteen. Rovasti Antti Vanhanen on entinen Ylämaan kirkkoherra, nykyisin hän on Lappeen seurakunnan kappalainen. Ylämaahan kuuluu nykyään Lappeen seurakuntaan, koska katsottiin ettei se pienenä seurakunta voi toimia enää itsenäisenä, vaan se tulee liittää suurempaan. Näinähän tapahtuu myös kunnalliselämässäkin. Ylämaa yhdistetään Lappeenrannan kaupunkiin ensi vuoden alusta. Mummi vietti pirteänä 93-vuotispäiviään. (Kuvassa Helvi leikkaa päivänsankarille kakkua.)

Lauantaina palasimme Heinolaan ja tänään kotiin Matinkylään.

kotisivulle: http://www.kolumbus.fi/peska.hamalainen

Mikkelin päivä

Elämme Olarin srk:ssa mielenkiintoisia ja jännittäviä aikoja. Nyt on meneillään meidän kirkkoherran vaalit. Viime maantaina alkoi ennakkoäänestys ja se päättyi perjantaina. Tänään ja huomenna ovat varsinaiset vaalipäivät. Tulos julistetaan huomenillalla seurakuntalaisten illassa kirkolla. Salla-Maria oli saanut taakseen joukon seurakuntalaisten keskuudessa tunnettuja kannattajia, mutta eipä Karinkaan tukijoukkoa kovin tuntemattomaksi voi väittää. Uskon, että varsinainen kilpailu käydään Salla-Maria Viitapohjan ja Kari Tuovisen välillä. Tosin vaasalainen kappalainen Tuomo Klapuri saattaa nousta jonkinlaiseksi mustaksi hevoseksi, koska hänen vaalisaarnansa ja esiintyminen messun jälkeisessä haastattelutuokiossa oli erittäin hyvää. Mutta hän on tuntematon, kun taas Salla-Maria ja Kari ovat tunnettuja ehdokkaita seurakuntalaisten keskuudessa. Itse kuuluin Karin tukijoukkoon, koska katsoin, että Karilla on monia sellaisia etuja, joilla hän pystyy hoitamaan kirkkoherran virkaa ja joita muilla ehdokkailla on heikommat. Vaikka olenkin naispappeuden kannattaja niin silti katson, että Olarin seurakunnalla tulee olla mies kirkkoherrana. Karissa näen sellaisen kirkkoherran, jolle on niin seurakunnan työntekijän kuin seurakuntalaisenkin helppo mennä kertomaan huoliaan. Huomenillalla tiedetään, kuka on kirkkoherramme.

Viime tiistaiaamuna kävin terveyskeskuksessa hakemassa rokotuksia Thaimaan matkaa varten. Huomenna pitää hakea hepatiitti A rokote apteekista ja menna tiistaina ottamaan se. Samalla kun menen terveydenhoitajan vastaanotolle, menen laboratorioon. Omalääkäri haluaa seurata minun kolesteroli- ja sokeriarvoja, joten minun on käytävä laboratoriokokeissa keväisin ja syksyisin. Lääkärin soittaessa tulokset, niin samalla voin pyytää reseptit särkylääkkeeseen ja Sirdaludiin.

Jotenkin minua jännittää tuo lähtö Thaimaahan. Onhan sinne pitkä lento ja aivan vieraat olot. Tuo jännitys on ristiriitainen... odottavan jännittävä tai ehkäpä hieman pelottavan jännitävä... Odotan kuitenkin matkaa innolla. Lähtö on aika lähellä kolmen viikon kuluttua.

Viime keskiviikkoiltana vietettiin Keskustan Espoon kunnallisjärjestön 40-vuotisjuhlaa Lagstad Hembygdsgårdissa, Espoon joenrannalla. Joen toisella rannalla seisoi ylväänä Espoon keskiaikainen kirkko, nykyään Espoon tuomiokirkko. Juhlapuhujana oli Eduskunnan I-varapuhemies Seppo Kääriäinen. Juhlassa muistettiin joitakin aktiivijäseniä ansiokkaasta työstä Keskustan hyväksi Espoossa. Meikäläinenkin pääsi tuohon joukoon ja sain Keskustan hopeisen ansiomerkin. Tästä huomionosoituksesta olen kiitollinen.

Kotisivulle: http://www.kolumbus.fi/peska.hamalainen