Niinpähän sitä tuli vietettyä kaksi aurinkoista viikkoa Kata Beachilla. Matkaan lähdimme tiistai-iltana 27.10. klo 22.50. Lentosää oli niin hyvä, että vaikka olimmekin lähdössä ½ tuntia myöhässä, laskeuduimme Phuketin lentokentälle aivan aikataulun mukaisessa ajassa eli 14.20 paikallista aikaa (9.20 Suomen aikaa). Lento oli pitkä ja yö tuntui pitkältä istua lentokoneessa, mutta kuitenkin se meni yllättävän hyvin. TuiNordk Flyin isossa koneessa Boing 767 oli uutuutena uusi erinomainen viihdejärjestelmä. Järjestelmässä oli useita elokuvia, CD-levyjä, pelejä ym. Järjestelmän karttapalvelun avulla pystyi seuraamaan ajantasalla missä kohtaa reitillä lensimme. Lentokenttämuodollisuudet tapahtuivat yllättävän nopeasti huolimatta passitarkastuksesta ja passitarkastuksessa sauoritetusta valokuvauksesta. Jo lentokoneessa täytettiin maanhansaapumis- ja -poistumislomake. Passitarkastuksessa syynättiin tarkaan maahansaapumislomake ja poistumislomake niitattiin passiin. Joidenkin matkustajien mielestä maahantulotarkastukseen kului muka liikaa aikaa, mutta meiltä ei tuo vienyt paria minuuttia kauempaa, joten taisi olla turhaa tuo narina. Eipä aikaakaan, kun olimme lentoaseman ulkopulella matkalaukuinemme. Siellä meitä vastaan iski kuuma ja kostea trooppinen sää. Oppailta saamien ohjeiden mukaan löysimme bussin, joka veisi meidä hotelliin ja auton, joka veisi matkalaukkumme. Täälläpä ei matkustajan tarvinut huolehtia matkatavaroista lentokentältä hotelliin, vaan ne kulkivat omaa reittiä ja matkustajat omaansa.
rvitsee ruokaa. Me olimme saaneet neuvoja, että tuoreinta ruokaa saa katukeittiöistä. Toinen neuvo oli, että hotellin aamiaisella kannattaa syödä mahdollisimman paljon. Näin selviää päivän syömättä ja sitten illalla syö päivällisellä seuraavan kerran. Mehän noudatimme noita ohjeita ja söimme aamiaisella tukevasti ja illalla haimme katukeittiöstä päivällisen. Jälkiruukasi söime lähes joka ilta banaanipannukakun. (Katukeittiön ruokavalikoima kanaa, possua ja nautaa) Katukeittiön ruoka on tuoretta ja se grillataan hiiligrillissä asiakkaan odotellessa. Ja jos epäili tuoreutta, niin eipä mitään otettiin ajuaisti avuksi. Eipä ollut kertaakaan valittamista ruuan tuoreuden suhteen, sillä sa
imme joka kerta hyvää ruokaa. Banaanipannukakku oli uusi makuelämys. Siinä paistettiin ohut lettu, jonka päälle viipaloitiin banaani ja käännettin paketiksi. Paketin päälle sai erillaisiä päällysteitä kuten mansikka-, appelsiinihilloa, hunajaa, suklaata mm. Hyviähän ne olivat, mutta ehkäpä pikkuisen äiteliä. (Reissukavein pannukakku on paistumassa ja meikäläisen pannukakkua valmistellaan) Oikea makuelämys saatiin kuitenkin Katan markkinoilta ostetuista leivonnaisita. Katsoimme, kun niitä valmistettiin. Taikina muistutti suomalaista lettutaikinaa. Paistinpannuna oli etanapannua muistuttava kuppipannu. Näihin kuppeihin kaadettiin taikinaan ja paistettiin. Kun annos oli paistunut, niin pallonpuolikkaat iroitettiin vuoasta ja kaksi puolikasta liitettiin yhteen. Ostimme annoksen noita palleroita. Ne oli tosi hyviä ja eivätkä maksaneet paljon (20 batia / 8 kpl). Ne maistuivat voimakkasti kookokselle, joten meidän epäilys oli, että ne oli valmistettu kookosmaidosta, sokerista ja jauhoista. Tämä on vain oletus.
Saavuttuamme Kata Beachin alueelle vastaan tuli henkilöauto, joka mutkassa kolaroi meitä kuljettavan b
ussin kanssa. Siihen loppui sen linja-auton matka ja me siirryimme paikalliseen bussiin, jonka paikallisopas oli tilannut kuljettamaan lomalaisia. Tämäpä olikin riemastuttava kokemus. Bussissa vain hiljaa istuivat matkustajat olivatkin nyt aivan toisenlainen seurue. Huuli lensi ja kaikki juttelivat ja naureskelivat keskenään ja saavuttuamme hotellille Kata Sea Breeze, olimmekin jo kuin vanhoja tuttuja keskenämme. Hotellin aukassa meitä odotti matkatavarat ja niihin oli jo merkitty huoneen numero. Meidän laukuissa oli numero 2024. Hotelliin sisäänkirjoittautumisen jälkeen pääsimekin tutustumaan huoneeseemme. Huone olikin mielyttävä yllätys. Se oli tavanomaista hotellihuonetta suurempi. Parvekeelta oli näkymä uima-allasalueelle ja avautui etelään, joten aurinko paistoi aamusta iltaa parvekkeelle. Kerrankin suomalaiset saivat paremmat huoneet kuin rakkaat naapurimme ruotsalaiset. (Kuvassa meitä kuljetta
nut paikallisbussi)
ussin kanssa. Siihen loppui sen linja-auton matka ja me siirryimme paikalliseen bussiin, jonka paikallisopas oli tilannut kuljettamaan lomalaisia. Tämäpä olikin riemastuttava kokemus. Bussissa vain hiljaa istuivat matkustajat olivatkin nyt aivan toisenlainen seurue. Huuli lensi ja kaikki juttelivat ja naureskelivat keskenään ja saavuttuamme hotellille Kata Sea Breeze, olimmekin jo kuin vanhoja tuttuja keskenämme. Hotellin aukassa meitä odotti matkatavarat ja niihin oli jo merkitty huoneen numero. Meidän laukuissa oli numero 2024. Hotelliin sisäänkirjoittautumisen jälkeen pääsimekin tutustumaan huoneeseemme. Huone olikin mielyttävä yllätys. Se oli tavanomaista hotellihuonetta suurempi. Parvekeelta oli näkymä uima-allasalueelle ja avautui etelään, joten aurinko paistoi aamusta iltaa parvekkeelle. Kerrankin suomalaiset saivat paremmat huoneet kuin rakkaat naapurimme ruotsalaiset. (Kuvassa meitä kuljetta
nut paikallisbussi) Niin alkoi ensimmäinenThaimaan lomani Kata Beachilla, Phuketin alueella. Päivät kuluivat uima-altaalla tai Katan rannalla aurinkoa ottaen ja lepäille. Hotellinaapureiden kesken meillä syntyi hyvä ystävyyssuhde. Altaalla aurinkoa ottaessa keskustelimme kaikesta mahdollisesta taivaan ja maan väliltä. Intian valtameressä oli kirkas vesi. Joinakin päivinä oli sellainen aallokko, ettei ollut asiaa mereen uimaan, mutta onneksi oli myös sellaisia päiviä, jolloin se oli mahdollista. (Kuvassa meikäpoika ensimmäistä kertaa Intian Valtameressä)
Lomallakin tarvitsee ruokaa. Me olimme saaneet neuvoja, että tuoreinta ruokaa saa katukeittiöistä. Toinen neuvo oli, että hotellin aamiaisella kannattaa syödä mahdollisimman paljon. Näin selviää päivän syömättä ja sitten illalla syö päivällisellä seuraavan kerran. Mehän noudatimme noita ohjeita ja söimme aamiaisella tukevasti ja illalla haimme katukeittiöstä päivällisen. Jälkiruukasi söime lähes joka ilta banaanipannukakun. (Katukeittiön ruokavalikoima kanaa, possua ja nautaa) Katukeittiön ruoka on tuoretta ja se grillataan hiiligrillissä asiakkaan odotellessa. Ja jos epäili tuoreutta, niin eipä mitään otettiin ajuaisti avuksi. Eipä ollut kertaakaan valittamista ruuan tuoreuden suhteen, sillä sa
imme joka kerta hyvää ruokaa. Banaanipannukakku oli uusi makuelämys. Siinä paistettiin ohut lettu, jonka päälle viipaloitiin banaani ja käännettin paketiksi. Paketin päälle sai erillaisiä päällysteitä kuten mansikka-, appelsiinihilloa, hunajaa, suklaata mm. Hyviähän ne olivat, mutta ehkäpä pikkuisen äiteliä. (Reissukavein pannukakku on paistumassa ja meikäläisen pannukakkua valmistellaan) Oikea makuelämys saatiin kuitenkin Katan markkinoilta ostetuista leivonnaisita. Katsoimme, kun niitä valmistettiin. Taikina muistutti suomalaista lettutaikinaa. Paistinpannuna oli etanapannua muistuttava kuppipannu. Näihin kuppeihin kaadettiin taikinaan ja paistettiin. Kun annos oli paistunut, niin pallonpuolikkaat iroitettiin vuoasta ja kaksi puolikasta liitettiin yhteen. Ostimme annoksen noita palleroita. Ne oli tosi hyviä ja eivätkä maksaneet paljon (20 batia / 8 kpl). Ne maistuivat voimakkasti kookokselle, joten meidän epäilys oli, että ne oli valmistettu kookosmaidosta, sokerista ja jauhoista. Tämä on vain oletus. Hintataso Thaimaassa on paljon alhaisempi kuin Suomessa. Hierotutin selka- ja hartialahkset kolme kertaa á 8€/tunti. Jalkahoito 10€. Teetin kaksi kauluspaitaa mittojeni mukaan. Hintapyyntö oli 1000 batia / kpl eli n. 20€/kpl, mutta siellä kuuluu tinkiä, joten tinkimisen ja liikkeestä poistumisen jälkeen sain hintaa tiputettua aika paljon alaspäin.
Niinhän se kaksi viikoa kului ja tuli kotiin lähdön aika. Olisihan sitä mielellään sinne jäänyt, mutta kylläpä sitä toisaalta kotiinkin oli ihan mukava lähteä. Olihan sitä saanut aurinkoa ja lepoa, joten nyt jaksaisi olla Suomen synkässä marraskuussa ja odottaa Jeesuksen syntymäjuhlaa sekä uutta lomamatkaa johinkin päin, missä paistaa aurinko ja on lämmin. Se nyt on jo toinen juttu ja se ei toteudu enää tänä vanhan vuotena, vaan siihen tarvitaan uusi vuosi ja uudet kujeet.
Kotisivulle: http://www.kolumbus.fi/peska.hamalainen
