tiistai 16. maaliskuuta 2010

Mietteitä maaliskuussa

Onpahan mennyt aikaa, kun olen viimeeksi kirjoitellut ajatuksiani näille sivuille. Talvi on vaihtumassa pikku hiljaa kevääksi. Muutamana päivänä aurinko paistoi jo keväisen lämpimästi, mutta nyt taas ilmat kylmenivät. Kyllähän päivällä, jos aurinko paistaa, on lämpimämpää, mutta yöllä on pakkasta noin -10º. Olenkin viisastellut, että helmikuun lopussa loppui talviloma ja maaliskuun 1. päivä alkoi kolmen kuukauden kevätloma.
Helmikuussa vietimme viikon Heinolassa ja sieltä paluun jälkeen varasimme risteilyt sekä Tallinnaan että Tukholmaan. Molemmat risteilyt olivat Tallink Clubin lahjamatkoja. Luulimme ja uskoimme, että ne ovat edellisten vuosinen mukaan ilmaisia, mutta nytpä ne eivät olleetkaan, vaan molmmista matkoista joutui maksamaan 16€. Tallinnassa käytiin helmikuun viimeisellä viikolla ja Tukholmassa maaliskuun toisella viikolla. Matkathan piti tehdä maaliskuun lopppuun mennessä.
Olimme päättäneet, että lähdemme Ylämaalle Elli-siskon syntymäpäiville helmikuun viimeisellä viikolla, mutta eipähän matkasta tullutkaan mitään, koska molemmat herrasmiehet sairastuivat oikein kunnon nuhaan. Kyllähän Anninaa harmitti, kun emme menneetkään. Anniina oli ilmoittanut mimmilleen, että siten pidetään mummin synttärit, kun Pekka-eno ja Unto tulevat. Anniina on saanut odottaa ihan tänne asti meidän tuloa. Huomen aamuna, jollei mitään ihmeellistä tapahdu, lähdemme ajamaan Ylämaalle. Onhan meillä nyt syytä lähteäkin sinne, koska äitini on ollut sairaalassa jo 1½ viikkoa. Olen vain kerran soittanut sairaalaan ja kysynyt mummin vointia, muuten elli on pitänyt huolta aidin voinnin tiedottamisesta. Mutta nyt pääsen katsomaan häntä sairaalaan.
Mikähän siinä on, että autoradio kiusaa meitä. Opel Kadetin radioa ei saatu kunnolla toimimaan. Nyt tämä Madzan radiokin on ollut ongelma. Radio, mikä oli ostohetkellä autossa, ei toiminut. Ostin uuden, jonka meidän Markku laittoi paikalleen. Viime viikolla perjantaina kauppareisulla radio toimi ihan hyvin. Lauantaina huomasin, kun lähdettiin, että kas radiostahan ei kuulukkaan mitään eikä siinä ole edes virtaa. Sunnuntaina vaihdoimme sulakkeen, mutta eipåä se auttanut asiaa. Eilen soitin naapurille, jonka poika opiskelee ammatikoulussa autonasentajaksi, joskos Jesse viitsisi vilkaista, mikä siinä oikein on vikana. Jesse lupasi vilkaista sitä tänään. Kylläpä pitää sanoa, että siitä pojasta tulee ammattimies. Eipähän siinä mennyt kuin noin 10 minuuttia kun radio toimi jälleen.