lauantai 21. elokuuta 2010

Lauantai 21.8.

Nyt voin sanoa vaikkapa vanhan iskelmän sanoin. On kesä mennyt. Kesänvietto Heinolassa päättyi viime tiistaina ja palasimme takaisin Matinkylään. Kyllä kulunut kesä on ollut meikäläisen elämän (lähes 65 vuotta) lämpimin. Tosin Tero Vaara laulaa laulussaan, että on kesää vielä jäljellä ja vielä tulee kauniita muistoja. Onhan tässä eläkeläisen kesää jäljella reilu viikko mutta niiden kauniiden muistojen hankkimiseen taitaa aika käydä vähiin. Ainahan on toivoa, että niitäkin vielä tulee, mutta olen kuitenkin hiempan skeptinen ja uskon, että seuraavat kauniit kesämuistot tulevat vastya ensi kesänä.

Viime sunnuntina sain sellaisa kesämuistoja joita on ihan mukava muistella ensi talven pitkinä ja pimeinä iltoina. Olimme käymässä Ylämaalla viime viikonloppuna ja lauantaina Tiina kysäisi, että lähdettäisiinko sunnuntaina Lappeenrantaan. Tutusttaisiin Hiekkalinnaan ja Leikkimökkikylä - Villirantaan ja ajeltasiin Lappeenrannan katujunalla kierros. Voitaisiin nauttia lounaaksi Vedyt Satamatorilla. Eipähän meillä ollut mitään asiaa vastaan ja niin sunnuntaina aamupäivällä lähdimme ajelemaan kohti Lappeenrantaa. Löysimme helposti parkkipaikan läheltä Hiekkalinnaa. Kylläpä Anniinan ja Aaron silmät loistivat kun näkivät mahtavan Hiekkalinnan. Onpahan siinä rakentajilla ja taiteilijoilla olllut puuhaa, kun tuollaisen rakennelman ovat saaneet aikaiseksi. Tänä vuonna rakentajat olivat keskittyneet dinosaurusten aikakauteen. Sinne oli veistetty erillaisia dinosauruksia.. Oli munasta kuoriutuvia dinosaurusten poikasia.
Hiekkalinnakieroksen jälkeen olikin katujunalla ajelun vuoro. Olimme hyvissä ajoin odottamassa junaa. Kylläpä siinä kuuluii kolina kun juna nousu Linnoituksen mukulakivi mäkeä ylös. Linnoituksessa, Lappeenrannan vanhimmassa osassa, juna pysähtyi ja nauhalta tuleva reittiopastus kertoi Lappeenrannan syntyhistoriaa. Lappeenrannan kaupungin perustaja on Ruotsin kunigatar Kristiina, joka perusti kaupungin Pietari Brahen aloitteesta. Junakierros kesti 45 minuuttia ja sen aikana tuli todettua Lappeenrannan keskustan muutokset ja niitä oli paljon. Valtakadusta oli tehty kävelykatu. Keskustaan oli rakennettu paljon uusia taloja.

Junakierroksen jälkeen oli vuorossa Leikkimökkikylä - Villiranta. Olin kuullut ko kylästä ja odotin siltä jotain muuta mitä se oli. Sehän oli vain eri yritysten rakentamia mainoskojuja. Kylässä oli mm Handelsbanken ja ABC-asema. Ehkäpä se riitti lapsille ja ainakin Anniina ja Aaro kävivät joka mökissä katsomassa mitä sisällä on. Olivathan yritykset toki yrittäneet saada niihin jotakin, josta lapset pitivät. Handelsbankenin seinässä oli "pankkiautomaatti" ja automaatissa oli kiinni "pankkikorti", jonka voi asiakas sitten työntää automaattiin. ABC:n mökissä oli keinukrokotiili ja ainakin Aaro keinui sillä oikeinb vaudikkaasti.

Johan sitä tuollaisen touhun jälkeen tulikin jo nälkä ja niinpä sitä siirryuttiin Satamatorille katsomaan kioskia, josta voisi ostaa aitoja lappeenrantalaisia herkkuja Vetyjä ja Atomeja. Sellainenpa löytyikin ja Satama Sannin luukulla oli aikamoinen jono ostamassa noita herkkuja. Olihan siellä toki muitakin herkkuja kuten karjalanpiirakoita munavoilla, kahvia ym. Jonotettuamme saimmekin ostettua Vedyt ja lapsille Atomit. Vety on lihapiirakka, jossa on kinkkua, munaa ja mausteita sinappia, ketsuppia, sipulia, kurkkusalaatti ja valkosipulimajoneesia. Atomi on lihapiirakka joko munalla tai kinkulla. Kylläpä täytyy todeta, että tuollaisen vedyn sytyä ei ole nälkä pitkään aikaan. Lapset halusivat vielä jätskit, kun meille aikuisille ei enää mikään maistunut. Tiina lähetti viestin Vesalle, että olemme Satamatorilla ja niinpä Vesku tulikin Rikun kanssa käymään siellä. Kylläpä Anniinan silmät kirkastuivat, kun serkkupoika Riku tuli paikalle.
Tällainen touhupäivä vanhemmalle herrasmiehelle kuten minä sekä muillekin oli kieltämättä aika raskas ja olihan päivälämpötilakin korkea, joka lisäsi rasittavuutta. Huolimatta noista harmeista jäi päivästä kaikille varmasti mukavat muistot.
Hyt jään odottelemaan syyskuuta ja "syysloman" alkua sekä ehkäpä pientä matkaa jonnekin mukavaan lomakohteeseen jossakin Alppien eteläpuolella. Ja eiköhän tässä taas jossakin vaiheessa piipahdeta myös äitiä tervehtimässä Kosenkodissakin.