Jav-palvelut toivat huonekalut sovittuun aikaan ja tavaroiden paikoilleen asettelu alkoi. Sohva sopi siihen missä oli ollutkin, mutta sohvan päässä ollut tuoli ei sopinut paikoilleen. Mihinkäs minä nyt paperinkeräyskorin laitan? Tavarat tulivat paikoilleen ainakin osittain ja lomanvietto Heinolassa jatkui.
Heinäkuun ensimmäinen viikonloppu olikin sitten oikea juhla viikonloppu. Silloin vietettiin Maijan ja Markun häitä. Vihkiminen tapahtui Espoon Tuomiokirkossa ja itse hääjuhla Nikkilässä olevassa pitokartanossa. olihan se mukavaa kun pääsi pojan häihin. Kirkosta lähedettyä ajelemaan kohti Nikkilää, yllätti oikea kaatosade Kehä 3:lla. Eiphän siinä ajamisesta oikein mitään tullut, kun ei nähnyt sateelta yhtään eteenpäin. Harri ja Tiina iskeytyivät meidän kantaan, että osaisisivat perille hääpaikkaan, sillä Sipoo ja Nikkilä oli heille aivan vieraspaikka. Jos olisisivat kysyneet tuomiokirkolla, missä se paikka on, niin olisin kyllä neuvonut, että lähtekään ajelemaan Nikkilästä kohti Pornaisia, niin sen tien varrella se pitokartano on. Mutta meidän tuurilla kävikib, että Lahdenväylän liittymässä me ajoimmekin ohi ja nousimme vanhalle Lahdentielle. Harri lähti ajamaan Lahdenväylää kohti Korsonliittymää ja Nikkilää. Käännyttyämme Nikkilästä Pornaistentielle Harri ja Tiina olivatkin taas perässä. He olivat huomanneet mihin me Nikkälässä käännymme ja ajaneet perään. Niin hekin selvisivät hääpaikalle.Pitokartanopa olikin viehättävä ja mielenkiintoinen paikka. Juhlat olivat yhden ulkorakennuksen vintillä. Voisi jopa sanoa, että navetanvintillä. Lattialankut notkuivat ja se todella vaikutti enemmän joltakin varastohuoneelta kuin juhlasalilta. Tuollaisessa paikassa tunelmasta muodostui mahtava. Minut
oli istutettu samaan pöytään Maijan äidin ja isovahempien sekä ex vaimoni Merjan kanssa. Tuon pöydän tärkein henkilö taisi kuitenkin olle Onni. Tulipahan siihen istumaan myöhemmin myös paikan omistaja Sörenkin. Ruokana oli lohi- tai lihakeittoa. Sören oli keittänyt keittoihin tulevia kala- ja lihalientä vuorokauden,kylläpä niihin oli sitten makua tullutkin. Enpä ole ennen saanutkaan niin herkullista lohikeittoa mustan saaristolaisleivän kera kuin tämä keittiömestari (koksmästare) Sören Ingmanin valmistma keitto oli. Samanlaisen arvion kuulin myös lihakeitosta. Ilta kului rattoisasti jutellen. Ylämaalaisetkin olivat tulleet juhlimaan veljenpojan ja serkunsa häitä. Alomme suunnitella poislähdöstä, koska lähdimme seuraavana päivänä Silja Europan risteilylle Tallinnaan. Häätanssin ajan kuitenkin viivyimme viellä paikoillamme. Lähdimme ylämaalaisten kanssa samaan aikaan pois sieltä. Ex vaimoni oli lähtenyt jo aikaisemmin. Sinne jäi nuoriso ja nuoriso musiikkikin sekä riittävä määrä hääjuomia.Tallinnanristeilyn jälkeen palasimmekin sitten takaisin Heinolan kesään. Kesä menikin ihan mukavasti itähämäläisessä pikkukaupungissa. Viikko häiden jälkeen vietimme muutaman päivän Ylämaalla. Eipäs sitä sitten missään muualla tullutkaan käytyä. Tuli oltua vain Sinilähteellä. Heinäkuun loppupuolella kävin Porvoon Emasalossa klubiveli Markun hänen vaimonsa Liisan kesäpaikassa klubikauden avajaisissa.
Elokuun puolivälin jälkeen palasimmekin sitten jo takaisin Matinkylään. Piti saada asunto lopullisesti asuttavaan kuntoon. Olin jo kesällä puhunut naapurin Tapsalle, että jos hänelle sopisi, niin laitettaisiin makuuhuoneen rullaverho ja olohuoneen Säkkijärven raanu seinälle. Piti pyytää apua, koska itsellä ei ole työkaluja, jotta tällaisia töitä voisi tehdä. Eräänä perjantai-iltna Tapsa soittikin ja sanoi, että nyt hänellä on pora mukanaa. Eipä muuta kuin uusi rullaverho ostoslistalle. Sovinkin Tapsan kanssa, että lauantaina homma hoidetaan. Tapsa oli avulias ja porasi reijät ja laittoi myös rullaverhon paikoilleen sekä koukut raanua varten. Sekin tuli hoidettua. Nuo kun sai paikoilleen asunto alkoikin vaikuttaa jo ihan asuttavalta.
Olin päättänyt, että nyt suoritetaan kodinsiunaus, koska silloin kun muutin tähän syksyllä 1991, niin eipähän silloin ollut tuollaisia ajatuksia, vaan ajatus oli mistä saisi maistuvia juomia. Nyt kun asunto on remontoitu perusteelliseti vesivahingon jälkeen, niin kodin siunaus olisi hyvä tehdä. Olin puhunut siunauksesta meidän seurakunnan pastorin Virran Juhan kanssa ja Juha lupautui tulemaan. Kun aloin selvittää aikataulua niiden kanssa, jotka olin jo kutsunut, niin yhteinen aika saatiin sopimaan marraskuun loppuun 29. päivä. Tuo aika ei oikein sopinut Juhalle, joten puhuin asiasta Pastori Antti Kruusille ja Antille sopi päivä. 29.11. kokoontui iloinen ystävä joukko kotini siunaukseen. (Kuvassa vieraita ja pastori Antti Kruus)Olen käynyt ohjatussa vesijumpassa torstaisin koko syksyn. Eilen 12.12. oli syksyn viimenen jumppa ja seuraavan kerran kokoonnumme Tapiolan uimahallin terapia-altaalla vasta 16.1.2014. Enpä ehdi käydä kuin kaksi kertaa tammikuussa ennen suunniteltua Gran Canarian 5 viikon lomaa. Olemme varanneet tuon loman jo heinä - elokuun vaihteessa. Lähtö Playa del Inglesiin on 29.1. ja kotiin palaamme 5.3.. Ennen tuota matkaa vietämme joulua ja otamme uuden vuoden vastaan.
Katsotaan nyt milloin tulee seuraavan kerran kirjoiteltua olosta ja elosta tänne bloggeriin. Se voi tapahtua joulun jälkeen tai sitten vasta kun olen palannut Gran Canarialta.
Hyvää joulua
