Taas on kulunut yli kuukaus kun viimeeksi olen ehtinyt kirjoitella ajatuksiani tänne bloggeriin.
Nyt joulukuu lähestyy puoliväliä ja päivät lyhenevät vielä reilun viikon, jolloin on talvipäivän seisaus jonka jälkeen päivän pituus lisääntyy, siten että tapaninpäivänä päivä on jo kukonaskeleen pitempi. Tänään on Lucian eli valonpäivä (kuva: Lucia C Larsson 1908)
Olen ollut taas vastannut Thainetin toiminnasta pariviikkoa, koska Tero lähti lomailemaan kuukaudeksi Thaimaahan. Rajoittaahan tämä meikäläisen olemista ja liikkumista, mutta toisaalta nautinkin tästä. saanhan palvella asiakkaitamme. Tarkoitukseni oli, että ehdin käymään Ylämaalla ennen joulua ja samalla voin käydä tervehtimässä äitiä Armilan sairaalassa, Lappeenrannassa, mutta nytpä näyttää siltä, että en ehdi käymään siellä. Kyllähän nämä kelitkin ovat olleet sellaiset, että eipä ole mieli tehnyt lähteä ajelemaan maalle. Viikonloppuna Elli-siskokin kyseli, että tulemmeko Ylämaalle ensi viikonloppuna. Minun oli pakko sanoa, että kyllähän siinä ajatusta olisi, mutta se matka taitaa jääfä haaveeksi, koska minulla on nämä hommat Thainetissa ja eipähän sitä osaa sanoa vielä mitään ensi viikonlopun keleistäkään. ennen joulua pitäisi ehtiä käymään myös Pornaisissa, viemässä Santerin ja Marjan joululahjat. Mutta tässä on mahdollisuus, että ajelemmme Pornaisiin joulun pyhinä.
Talvikin tuli Espooseen aikamoisella rytinällä. jo nyt on lunta enemmän kuin koskaan sinä aikana mitä minä olen Espoossa asunut eli lähes 40 vuotta. jotenkin nyt kuitenkin on, että kaupunki ei pysty huolehtimaan katujensa kunnosta. tämä meidänkin kotikatu, Kalastajankuja, on ollut auraamatta ja se on kuin kynnöspelto. Sitä ihmettelen, että eilen heti aamusta aurattiin kyllä jalkakäytävä, mutta itse katua ei aurattu. Ainakin meikäläisen järjen mukaan, sen olisi pystynyt hoitamaan samalla, jotta kadun varren asukkaat pääsisivät paremmin liikkumaan autoillaan.
Pikkujoulukausikin on tullut avattua. Matinkappelin adventtijuhlia vietettiin 1.12.. Nämä ovat tavallaan pikkujoulut, vaikka niille on annettu nimi "Adventtijuhlat". Lauantai-iltana vietettin Keskustan Espoon kj:n pikkujouluja Niittylounaassa. Nämä olivat nimellä pikkujoulut, vaikka ei siellä ollut mitään ohjelmaa ainoastaan nautittiin maittava jouluateria mukavassa seurassa.
Joulun vietän Matinkylässä. olen lupautunut avustamaan Matinkappelin joulupäivän messussa. ja kuten jo mainitsin, ellen ehdi käymään Pornaisissa ennen joulua, niin sitten siellä on käytävä joulun aikaan. Sen sain selville, että Markku menee viettämään joulua siskolleen, koska Huyen matkustaa ylihuomenna Vietnamiin katsomaan sairastuntta äitiään.
Viikon aikana asiat muuttuvat. Perjantaina tuli suruviesti Lappeenrannasta. Äiti oli nukkunut rauhallisesti pois. Suru täytti sydämmen. Siitä kuitenkin voin olla iloinen, että sain pitää äidin 65 vuotiaaksi. Tätä eivät kaikki saa kokea. Äidin kuolema oli meille läheisille kuitenkin helpotus. Äitihän oli saanut marraskuun alussa lievän halvauksen ja sen yhteydessä menettänyt puhekykynsä. Äiti ei sen jälkeen pystynyt kommunikoimaan muuten kuin nyökkäämällä tai pyörittämällä päätään. Nyt äidin toive toteutui. Hän oli aina toivonut, että voisi nukkua pois heti eikä tarvitsisi maata sairaalassa kovin kauaa toisten hoidettavana. Uskon, että tämäkin aika oli äidilleni jo liian pitkä aika.
