Edellisen blogin, jonka päätin vuoden -20 loppuun, kirjoittelun jälkeen olemme saaneet viettää korona pndemin varjossa. Kaupassa käydessä on pidettävä maskia. Turvaväleistä on huoledittava. Kaikki tapahtumat ovat lopetettu. Minulle tärkeät viikottaiset rutiinit ovat seis. Kaupunki sulki jo syksyllä kuntosalit, joten ohjatut kuntosalivuorot oli lopetettu. Matinkappelin messuja ei ollut. AA:n livepalaverit olivat tauolla. Nettipalavereitä kyllä oli, mutta eihän ne livepalaveria täysin korvaa ja sitäpaitsi meidän Kellari-ryhmän nettipalaveri on torstaisin jolloin meillä on saunavuoro, joten nekin jäivät väliin. Olimme sopineet Anja ja Annelin kanssa visiitistä, mutta sekin jäi toteutumatta. Toisia ihmisiä tapasi vain netin ja puhelimen avulla. Eihän se ole sama kuin että pääsisi juttelemaan nokikkain.
Terveysviranomaiset ovat tehneet kaikkensa pandemin pysäyttämiseksi. On asetettu kokoontumisrajoituksia. Suosituksia suojamaskien käytöstä. Talvella alkoivat rokotukset. Itse sain maaliskuussa ensimmäisen piikin. Reissukaveri sai samaan aikaan rokotuksen Espoossa vaikka onkin heinolalainen. Varatessani aikaa rokotukseen kysyin, että voisiko Unto saada rokotuksen samalla, koska toimii avustajanani sekä on suurimman osan ajastaan Matinkylästä. Vastaus oli ilman muuta ja niin saimme ajat rokotukseen Ison Omenan rokotuspisteestä 19.3.. Toisen rokotuksen tulisimme saamaan 11.6., jonka sitten saimmekin.
Kesäkuun alkupäivinä aloimme suunnitellä lähtöä kesän viettoon Heinolaa. Niinhän me sitten 4. kesäkuuta lastasimme Fiesta ja lähdimme Sinilähteelle. Sehän meillä oli tiedossa, että jo heti seuraavalla viikolla joudumme ajamaan Matinkylään, koska on Lions-clubin kesäkuun kuukausikokous ja kauden päätös klubiveli Reijon pihalla ja samalla reissulla saisimme sen kakkosrokotuksen. Onneksi ennen lähtöä aloin katsomaan klubin hallituksen pöytäkirjaa ja sielläpä olikin muutos kokouksen ajankohtaan. Eipä se ollutkaan 9.6. kuten alkuperäinen suunnitelma oli vaan se oli siiretty seuraavalle viikolle. Eihän se mitään. Jouduimme myös seuraavalla viikolla ajelemaan Espooseen. Rokotus saatiin sovitusti. Koska oli perjantaipäivä ja lähdimme kolmen maissa ajamaan takaisin Heinolaan, niin liikennehän olikin kova. Kehä ykkönen oli aivan tukossa. Niittykummun ABC-asemalta Lähdenväylle ajo aika oli lähes 50 min ja matkaa noin 20 km. Pääsimme kuitenkin takaisin, vaikka Lahdenväyläkin oli ruuhkainen, mutta liikenne sujui siitä huolimatta.
Kaudenpäätös ja kesäkuun klubikokous saatiin viettää mukavassa kesäillassa ja mukavassa seurassam pöytäkavereina Anne-Marie ja Juha Juusela. Tarjolla oli tunnetusti hyvää lohikeittoa ála Reijo sekä Riitta-Siskon paistamia maukkaita muurinpohjalettuja jäätelön ja mansikkahillon kera.
Heinäkuun alkupäiviksi minulla oli sovittu cystofixin vaihto Ison Omenan terveysasemalla. Menimme jo edellisenä päivänä Matinkylään, koska vaihto oli sen varran aikaisin, että Heinolasta olisi pitäänyt lähteä kovuin aikasin. Yö Kalastajankujalla oli tukahduttavan kuuma, koska siellä ei saa läpivetoa eikä ole tuuletinta. Oli todella hankala nukkua siin kuumuudessa. Vaihto tehtiin sovittuun aikaan ja niin pääsimme palaamaan takaisin Heinolaan. Vaikka päivä olikin helteinen, niin autossa ei tullut kuuma, koska voi painaa ilmastoinnin nappia ja kohta alkaa auton sisätilaan virrata viileää ilmaa.
Elokuun puolenvälin jälkeen palasimme Heinolasta Matinkylään. Olin ilmoitatunut erityisryhmien kuntosali vuoroille Keski-Espoon uimahallille. Vuorot alkoivat elo- syyskuun taitteesa. Eipähän niitä ehtinyt montaa kertaa olla, kun ne jouduttiin lopettamaan korona epidemian tähden. Syyskuun loppupuolella ennen syntymäpäiviäni kävimemme Tukholman risteilyllä m/s Gabriellalla. Emme poistuneet laivasta Tukholmassa, koska Tukholman keskustaan olisi pitänyt mennä taksilla ja Tukholmassa taksit ovat kalliita, niin päätimme pysyä laivalla. Marraskuun alussa alkoivat jälleen Laureassa harjoitukset fysioterapiaopiskelijoiden kanssa. Joulu vietettiin rauhallisesti Matinkylässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti